Kommune Kujalleq - Kommuneplan 2011-2022
Postboks 514  3920 Qaqortoq  Grønland  Telefon: +299 704 100  www.kujalleq.gl  arealadm@kujalleq.gl
Takorluukkat aaqqissuussaanerullu ilusissaaAnguniakkat Illoqarfiit NunaqarfiilluAsimi nunaUani nunaminertamik qinnuteqarsinnaavutitIlloqarfiit NunaqarfiilluTusarniaanermi pilersaarusiat nutaat

Qarssiarsuk


Qassiarsuk nunaqarfiuvoq savaateqarfik 90-sit missaanik inuttussusilik, nunaqarfillu Narsarsuup akerpiaaniippoq. Qassiarsuk tassaavoq Erik Aappalaartup Brattahlid-imik taagugaa. Nunaqarfik inissisimavoq Narsamiit 40 km missaanik ungasissusilimmi. Qassiarsuk tunngavilerneqarpoq 1924-mi savaatilimmit Otto Frederiksen-imit.

Ullumikkut nunaqarfik inuiaqatigiinnguatut ingerlalluartutut inissisimavoq niuertarfilik, atuarfilik, utoqqarnut inissialik, lejrskolelik, oqaluffilik allakkerivilillu. Nunaqarfimmiipput qaallunaatsiaat illorsuakui allanngungaarsimanngitsut aamma qanga eskimuut nunaqarfigisimasaat. Nunaqarfimmi illukut Kujataani takornarissanit takuniarneqarnerpaasarput.

 

Inuit inissiallu

Ukiuni kingullerni 10-15-ni innuttaasut amerlassusii allanut naleqqiullugit allanngujaasimapput 55-60-nik inuttussuseqarami, ukiunili kingulerpaani amerliartuaarsimapput, taamaalilluni1.1.2011 innuttaasut 95-nik amerlassuseqalersimallutik. Matumani naatsorsuutigineqarpoq innuttaasut amerlassusii piffissap pilersaaruteqarfiup iluani allanngujaatsuunissaat, kisiannili utoqqaanerusut amerleriaateqassaqaat – ullumikkut agguaqatigiissillugu ukioqqortussuseq kommunimi agguaqatigiissillugu qaffasinnersaavoq, tassalu agguaqatigiissillugu 44-nik ukioqaramik. Nunaqarfimmi illut amerlanersaat ilaqutariinnut ataasiakkaanut illuupput siamasissumik inissitsitersimasut. Taakku saniatigut illuliat tassaapput pisortat illuutaat, savaasiviit sannaviillu assigiinngitsut. Piffissap ingerlanerani pilersaaruteqartoqarsimanngilaq illut ataasiakkaat nunaqarfimmi qanoq inissitsiterneqassanersut, tamannalu pissutigalugu ersarissumik aaqqissugaanngilaq.

 

Inuussutissarsiorneq

Nunaqarfiup pingaarnertut inuussutissarsiutigaa savaateqarneq, tassalu nunaqarfimmi eqqaanilu savaateqarfinni. Qassiarsummi eqqaanilu 2011-mi 17-nik savaateqarfeqarpoq, 30-t missaanik sulisullit 8.500 missaanillu amerlatigisunik savaatillit. Ukiumut savat toqoragassat 150.000 kg missaanik oqimaassusillit Qassiarsummit taassumalu eqqaanit Narsami toqoraavimmut assartorneqartarput.

Savaateqarnermik inuussutissarsiuteqarnerup saniatigut takornariartitsinermik suliaqartoqaqaaq. Oqaluffik qallunaatsiaallu illuat assilillugit sanaat, qallunaatsiaat illukuisa erseqqissarneqarnerat unnuisarfinnullu periarfissaqarluarnerup nassatarivaa, takornariarpassuit aasaanerani nunaqarfik tikeraartarmassuk. Naatsorsuutigineqarpoq takornariartitsinerup iluani suliffissat amerliartuaarumaartut, tamatumani pingaarnertut pissutaavoq Qassiarsuup oqaluttuassartaa assissaqanngitsoq ornikkuminartuuneralu. Ilimagineqarportaaq ilaatigut Qassiarsuup Kujataani UNESCO-p nunarsuarmiunut kingornussassatut nalunaarutigineqarnissaata ilagissagaa, tamatumalu nassarissavaa takornariartitsinerup suli nukittorsarneqarnissaa.

 

Sunngiffik pisortallu suliffeqarfiutai

Qallunaatsiaat sanaartugaanniit aamma Thulekulturimeersut qanganitsat eqqaassutissat allangutsaaliorneqarnissaat qulakkeerneqarsimapput Nunatsinni eqqissisimatitsinissamik inatsisit aqqutigalugit. Kommunip sulissutigiuarpaa Qassiarsuup UNESCO-p nunarsuarmiut kingornussassaattut allattuiffianut ilaatinneqalernissaa Kujataani nunaminertat toqqakkat allat peqatigitillugit. Tamatuma nassatarissavaa qanganitsanut eqqaassutissat ukkanneqarnerulernissaat, taamaalillunilu taakku allanngutsaaliorneqarnissaat ersarinnerulersinneqarnissaallu takuniaasut eqqarsaatigalugit. Ingerlatsinissamut pilersaarut suliarineqarpoq UNESCO-mut toqqagassatut paasissutissarsiornermut atatillugu.

Aammattaaq Otto Frederiksenip illua B-316 kommunimut pilersaarummi nalilerneqarsimavoq eriaginartutut. Aammattaaq nunaqarfimmiunit kissaatigineqarpoq illumi tassani katersugaasivivimmik pilersitsisoqarnissaa.

Qassiarsummi oqaluffik nutaaq kommunimut pilersaarummi nalilerneqarsimavoq eriagisassatut, illu nunaqarfimmi immikkuullarilluinnartuuvoq kusanarluinnartuullunilu.

 

Angallanneq

Qassiarsuk pitsaaluartunik mikisunik angisuunillu ujaraaqqanik qallikkanik aqqusineqarpoq, taakkulu atorneqartarput nunaqarfiup avataani savaateqarnermik inuussutissarsiuteqarnermut kiisalu nalinginnaasumik nunaqarfimmi aqqusinertut. Aqquserngit ujaraaqqanik qalligaapput, ilaatigut suliarineqarsimasut kommunimit ilaatigullu savaatilinnit. Aqquserngit isorartusisarneqartuarput.

Talittarfik nunniugaq 6 meter takitigaaq 1976-milu sananeqarsimalluni. Nunaqarfimmiunit kissaatigineqarpoq talittarfiup 6-9 meter takitigisumik tallineqarnissaa, taamaalilluni anorsarilluartillugu oqqiffissaqqinnerulissammat. Aammattaaq puttasumik talittarfeqarpoq.

 

Una tooruk takuniarlugit teknikkikkut sanaartukkat aamma Illut sulliviit

 

Avatangiisit pilersuinermullu sanaartukkat

Nunaqarfimmi pisortatigoortumik eqqakkanut kuuffeqanngilaq. Eqakkat eqqarneqartarput nunaqarfimmi ikuallaavimmi ikuallagassanngorlugit. Qassiarsummi innaallagissiorfiliortoqarpoq 1988-mi 2009-milu nutarterneqarluni nutaatullu mmaan atorneqarluni. Pilersaarutigineqarporli imermik nukissiorfeeqqap pilerseqqinneqarnissaa, qangaanerusoq nunaqarfimmi innaallagissamik pilersuinermut ilapittuutaasimasoq. Illut tamangajammik innaallagissamut aqquserneqarsimapput.

Imeqarfik UV-mik atortorissaaruserneqassaaq nutarterneqassallunilu erngup minguitsuunissaanik piumasaqaatit naammassisinnaaniarlugit, taakku saniatigut Nukissiorfiit misissuilersimapput, suminngaaniit pitsaanerusumik imermik milluaaveqarsinnaanersoq paasiniarlugu imeqarfimmut pilersuisussamik, silallerumaartaartillugu imeqarfimmut imermik naammattumik pilersuiuminaattarmat.

Erngup aqqutaa tamakkiisumik annertusarneqarsimavoq.

 

Qassiarsummi ineriartornissamut periusissaq

Savaateqarnerup nunalerinerullu iluani suli ineriartornissamut annertuumik periarfissaqarnera takuneqarsinnaavoq, narsaatit uumasuusiviillu allineqarnissaannut tunngatillugu kiisalu inuussutissanit tunisassiat suliareqqinneqartarnissaannut periarfissanut atatillugu.

Qassiarsuup takussaasunik qanganitsanut eqqaassutissarpassui, Narsarsuup mittarfeqarfiata qanittuani angallannermi qitiusumik inissisimanerata aamma nassatarivaa, takornariaqarnermik inuussutissarsiornerup periarfissagissaarnera. Tamaani annertuunik suliniutissat ilagaat nunaqarfiup UNESCO-p nunarsuarmiut kingornussaanut ilaatinneqalernissaa, tassungalu atatillugu nunaqarfimmi takornarissanut atugassarititaasut pitsanngorsarneqarnissaat.

Aammattaaq Qassiarsuk inissialiornissamut, inuussutissarsiutinik siuarsaanissamut sunngiffimmilu atugassanik nunaminertanik annertusaanissamut periarfissagissaaqaaq. Kommunimut pilersaarummut siunnersuummi matumani piffissami pilersaarusiorfiusumi inissialiornissamut inuussutissarsiutinillu annertusaanissamut nunaminertat naammattut toqqarneqarsimapput.


>