Kommune Kujalleq - Kommuneplan 2011-2022
Postboks 514  3920 Qaqortoq  Grønland  Telefon: +299 704 100  www.kujalleq.gl  arealadm@kujalleq.gl
Takorluukkat aaqqissuussaanerullu ilusissaaAnguniakkat Illoqarfiit NunaqarfiilluAsimi nunaUani nunaminertamik qinnuteqarsinnaavutitIlloqarfiit NunaqarfiilluTusarniaanermi pilersaarusiat nutaat

Narsarmijit


Kommunip nunaqarfiinit Prins Chrisitians Sundip kitaata isuaniittoq Narsarmijit kujasinnersaavoq. Nunaqarfik 2009-mi majimi 104-nik inoqarpoq. 1824-mi Herrnhut-init qatanngutigiinnianeersunit Narsarmijit ajoqersuisoqarfittut tunngavilerneqarpoq. 1906-mi palasi Jens Chemnitz siullermeerluni  savaateqarfiliornialeqqaarami Kalaallit Nunaanni misileeqqaarsimavoq. Nunaqqarfimmi 1934-miit 1987-ip tungaanut Amerikamiut radioqarfeqarsimanerat 1960-miillu 1990-ip tungaanut Stor Nordiske station ”Icecan”-imik taaguuteqartumik nunaqarfimmi radioqarfeqarsimanera peqqutalluni nunaqarfimmiit avammut attaveqarneq annertoorujussuusimavoq. Ullumikkullu pineqartoq kingulleq Nuna-Tek Tele-mit pisiarineqarnikuuvoq.

 

Nunaqarfiup annersaata qattunerasaartuunera peqqutaalluni alliliisoqarnissaanut periarfissaqarluarpoq. Nunaqarfiup killilerneqarsimanera nunap assingani takuneqarsinnaavoq.

 

Innuttaasut inissiallu

2000-imiit 2009-ip tungaanut innuttaasut 120-iusut amerlassusaat nikerarsimapput. Ukiuni kingullerni ikileriaqqajaasimapput, ullorlu 1. januar 2011-imi innuttaasut 82-iusimapput. Piffissami pilersaarusiorfiusumi innuttaasut aalaakkaasuunissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Narsarmijini ukiorineqartartut agguaqatigiisillugit 2009-mi 37-iupput kommunimilu ukiorineqartartut agguaqatigiisinneqarnerannut qanittuararsuupput. 2009-mi innuttaasut 21 %-iinnaat 14-it ataallugit ukioqarput. Meeqqat suli atualersimanngitsut ikittuararsuupput taammaammat ukiuni tulliuttuni atuartut ikinnerulersimanissaat naatsorsuutigineqarsinnaavoq.

 

Narsarmijini ilaqutariinnut ataatsinut arfarleriikkuutaanulluunniit illoqarpoq. Illut amerlanerit pisoqavallaarneri peqqutaallutik pitsaavallaanngillat. Inissiallu ilarpassui mikisuararsuupput. Illut tamarmik kuuffinnut atassusiligaanngillat. Illut amerlanersaat kallerup inneranut atassusiligaapput. Illut ikinnerit ukioq kaajallallugu imermik kuuinnartoqarput. Illut ataasiakkaat imiisiveqarput. Illut amerlanersaat imermut atassusiligaanngillat.

 

Innuttaqassutsip aalaakkaasuunissaa naatsorsuutigineqarnera pillugu, amerlanerusunik inissialiortoqarnissaa ilimananngilaq. Piffissami pilersaarusiorfiusumi nunaqarfimmi 12-inik inissialiortoqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Illutoqqallu iluarsaatiinnagassat ullutsinnullu naleqqukkunnaarsimasut nutaat ilaannik taarsersorneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

 

Talittarfik inuussutissarsiornerlu

Nunaqarfimmi aalisarneq, piniarneq illunilu sullissivinni, soorlu KNI, atuarfik, kommunip allaffia nukissiorfillu innuttaasunit inuussutissarsiutigineqarput.

1997-imiilli talittarfik nunniugaq 5 meterisut itissuseqartoq suli atorpoq. Piffissami pilersaarusiorfiusumi aallilerneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq. 2010-mi ukiaagaa talittarfik nunniugaq anorersuaqarnerata kingunerisaanik ajoquserpoq. Anorersuarnillu ajoqusertut erniinnaq iluarsaanneqartariaqarput.

2010-mi ukiaagaa aalisakkanik tunisassiorfik anorersuaqarnerata kingunerisaanik annertuumik ajoquserpoq. 80’-ikkunni sananeqarami qerititsiveqanngilaq. Annerusumillu aalisakkanik - uukanik saarullinnillu tarajortikkanik tunisassiorneq ingerlanneqarsimavoq. Tunisassiorfimmi nipisaat suaasa tunisassiornissaannut atortorissaarutit ikkussuunneqarnikuupput.

Nunaqarfiup eqqaani natsersuarnik, natsernik aataarsuarnillu piniagassarpassuaqarpoq.

Ukiuni kingullerni paarnanik, kigutaarnanik kuannernillu tunisassiorfimmut tunisisoqartarpoq. Nunaqarfimmi nunalerinermut inuussutissarsioqqittoqarnissaanut soqutiginnittumik qinnuteqartoqarpoq.

 

Narsamijini sanaartornerit ingerlareersut sanaartornerillu

Una toorlugu nunap assingini illut takusinnaavatit

Narsarmijini atuarfik nunaqarfimmi nunaqavissunik atuartoqartarpoq. Atuarfik 1 – 7 klassimiit atuartoqarflunilu 40-nut inissaqarpoq. Atuarfik 1966-imi sananeqarpoq. Kingullermillu 1981-imi ilaneqarlunilu iluarsaanneqarpoq. Toqqaviatalu ilassutaaniittup qajannaatsuunnginnera peqqutaalluni atuarfik kiviartulersimavoq. Tamannalu atuarfiup ajorseriarujussuarneranik kinguneqarpoq.  Taamaammat nutaamik atuarfiliortoqarnissaa sulissutiginiarneqarpoq.  Atuarfittaassaq pisiniarfiup qulaani sananeqassaaq.

B-783 unnukkut meeqqanut klubbertitsinermi atorneqartarpoq.

1962-mi ilaqutariinnut ataatsinut illuliaasimasumut Narsarmijini allaffissanngorlugu aaqqissuunneqarsimavoq. Ulluinnarni allaffissornikkut suliaqartartussamik allaffimmioqarpoq. Nunaqarfiup allilerneqarnissaanut pilersaarusiortoqarnikuunngilaq.

Illu Sulissivimmi errorsiveqarpoq. Taamatuttaaq uffarnissamut, kulturikkut sammisassaqartitsinissamut illullu ataatsimiittarfittut atorneqarnissaanut periarfissaqarpoq. Ulluuneranilu illu meeqqerivittut atorneqartarpoq

Narsarmijini nunaqarfimmi nakorsiartarfik Nanortallup napparsimaviata ataaniittoq peqqissaasutut ikiortimik sulisoqarpoq.

Qatserisartoqarfimmiipput motorinik ingerlatallit qatserinermi pumpet, qatserutit kiiisalu putsumut pulalluni qatserinermi atortut. Nanortalimmi qatserisartoqarfik qatserisartut pisortaanik aqunneqarpoq.

 

Nunaqarfimmi tamanut sanaluttarfimmi nunaqarfimmiut umiatsiaaqqamik iluarsaattarnissaannut periarfissaqarpoq. Sanaluttarfik ajungaarmat isaterneqarlunilu sanaqqinneqartariaqarpoq. Sanaluttarfilioqqittoqalerpat inaa nikisinneqassanngilaq.

 

Nunaqarfik nammineq pisiniarfeqarpoq. Ulluinnarni pisariaqartinneqarsinnaasut tassani pisiarineqarsinnaapput.

Katersortarfitoqaq – B-131 2008-09-mi katersugaasivinngortinneqarpoq.

B-131, B-775, aamma B-782 eriagisassaqqissuupput.

 

Narsarmijini teknikkikkut atortorissaarutit

Una toorlugu nunap assingani teknikkikkut atortorissaarutit takusinnaavatit

Nukissiuuteqarfik 1989-miilli nunaqarfiup kangiata tungaaniittoq suli napavoq. Nukissiuuteqarfimmi pingasunik sarfaliuuteqarpoq. Atorsinnaasulli ataasiinnaannera peqqutaalluni misissuisoqaraangat kallerup innera qamittarpoq. Taamaammat sarfaliuutit sinneri marluk sillimmatitut atorneqarsinnaanissaat siunertaralugu iluarsaanneqarnissaat pisariaqarpoq.

1981-imiilli Narsarmijini imeqarfeqarpoq. Imeqarfillu nunaqarfiup kangisissuaniippoq. Nunaqarfik nunaqarfiup kangiata tungaani imermik kuummeersumik pilersorneqarpoq. Tele-p kujataata tungaani kuummiippoq ningaliusanik puilasuliaq imermik katersuiviusartoq. Imeq imeqarfimmit nunaqarfiup kuutsitsiviinut ingerlatinneqartarpoq.

Nunaqarfiup kangiata tungaani mittarfeeraqarpoq. Mittarfeerarlu aalajangersimasumik nunaqarfimmiunik timmisartuussinermi atorneqartarpoq.

Narsarmijini anginerusunik aqquserneqarpoq. Angallannikkullu pisariaqarsinnaasunik aqqusinerniit aqquteerannguaqarpoq. Aqquserngit aqquteeqqallu ujaraaqqanik sanaajupput, taakkulu kommunimit aningaasaliiffigineqarnikuupput.

Eqqakkat nalinginnaasut kommunimi eqqagalerinermut malittarisassat malillugit isumagineqarput. Eqqakkat kommunip eqqavissuaqarfianut assartorneqartarlutillu anartarfiit puukuinut ilaliullugit ikuallanneqarlutillu poortorneqartarput. Kommunip eqqagassalerinermut malittarisassai naapertorlugit anartarfiit isumagineqartarput.  Kangerlummut anartarfikut saleqqaarnagit imaarneqartarput. Imeq qasertoq errortuiffikoq minguiaqqaarnagu nunakkut kuuffiit aqqutigalugit immamut kuutsinneqartarpoq. Piffissami pilersaarusiorfiusumi pisortatigoortumik kuuffissualiortoqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq.

Qulimiguulimmut mittarfittalimmik nunaqarfiup avannaata tungaani attaveqaateqarpoq.

Arsaattarfik nunaqarfiup avannaata tungaaniippoq.

Iliveqarfik nunaqarfiup avannaata tungaaniippoq. Pisariaqartitsineq naapertorlugu iliveqarfik allillerneqarumaarpoq.

Immikkut ittumik killeqarfiliussat

Mittarfeeraq, ikummatissanut toqqorsiviit imiisiviillu iserfigeqqusaanngitsutut nalunaaqutsersugaasut malinneqartussaapput. Attaveqaatinut ersariinnartup qanitaani eqqaavissualiussagaanni ikuallaaviliussagaanniluunniit naleqquttumik ungasissuseqartitsinissaq pisariaqarpoq.

 

 

Nunaqarfiup ineriartortinneqarnissaanut iliuusissatut pilersaarutit

Narsarmijini nunaqarfiup ilusaa peqqutaalluni allilerinissamut periarfissaqarluarpoq. Piffissamilu pilersaarusiornerup nalaani sinaakkutaajumaartussat ineriartortitsinissamut apeqqutaassapput. Nutaanik inissialiortitiutigaluni inissianik aserfallassimasunik taarsersuisoqarsinnaavoq.

Nuna iliveqarfiup eqqaaniittoq alliliinissamut atorneqartussanngorlugu immikkoortinneqarnikuuvoq. Kisiannili nuna pisiniarfiup eqqaaniittoq atuarfiliornissamut immikkoortinneqarpoq. Nunat talittarfiup eqqaaniittut talittarfiup kiisalu qeqqussanik panertunik tunisassiorfimmut inerisaanissamut immikkoortinneqarput.

Narsarmijini ukiuni kingullerni nipisaat suaannik tunisassiornerup saniatigut paarnanik, kigutaarnanik, kuannernik kissalu saarullinnik uukkanillu tarajortigassanik tunisisoqartarpoq. Taamatuttaaq inuussutissanik tunisassiornissamut ineriartortitassarpassuaqarpoq.

Nunaqarfiup tunuani nunaleriffiginissaanut piukkunnartumik nunarujussuaqarpoq. Naatsiianik grønsaginillu naatsitsinissamut amerlasuunik soqutiginnittoqalereerpoq.

 


>

Narsarmijit