Kommune Kujalleq - Kommuneplan 2011-2022
Postboks 514  3920 Qaqortoq  Grønland  Telefon: +299 704 100  www.kujalleq.gl  arealadm@kujalleq.gl
Takorluukkat aaqqissuussaanerullu ilusissaaAnguniakkat Illoqarfiit NunaqarfiilluAsimi nunaUani nunaminertamik qinnuteqarsinnaavutitIlloqarfiit NunaqarfiilluTusarniaanermi pilersaarusiat nutaat

Narsaq


Peqqaataanik asimioqarfik ”Narsatoqaq” sinerissami illoqarfiup avannamut kitaaniippoq. Soorlu aqqani takuneqarsinnaasoq Narsaq narsaamanersuarmiippoq kangerlunnit qaqqanillu unguneqarsimasoq – Qaqqarsuaq 685 m portutigisoq nunaminertami ilisarnaataalluarpoq.

1880-sikkut nalaani niuertarfiliortoqarpoq, kangerluullu qinnguani Kuukasiup akuata eqqaani talittarfiliortoqarluni, taanna illoqarfiup qiterilerpaa, piffissap ingerlanerani talittarfiup kangiani kingusinnerusukkullu avannaani illoqarfik pinngoriartorpoq.

1949-mi Kuukasiup kujataani illoqarfiup immikkoortua nutaaq sanaartorfigalugu aallartinneqarpoq toqoraavittalik aalisakkerivittalillu Saqqannguup imartaata sinaani. Illoqarfiup ineriartornerata nassatarisaanik illoqarfiup qeqqa Kuukasiup akuaniit maanna Niels Bohrs Pladsip eqqaanut inigisaminut nuunneqarpoq. Kingusinnerusukkut illoqarfik Aaninnguanut oqaluffiullu tunuani narsaviarsuup avannaanut alliartuaartinneqalerpoq.

 

Inuit inissiallu

Narsap illoqarfiani inuit amerlassusii sallaatsumik ikiliartuaarsimapput 1992-mi 1742-niit 2002-mi 1693-sinut kiisalu januar 2011-mi 1607-nik amerlassuseqarlutik. Ilaatigut patsisaavoq ukiut kingulliit 20-t ingerlanerini innuttaasut ukiuisa katitigaanerat nikikkiartuaarsimanerannik, tassalu qitorniorsinnaasut ikiliartuaarsimapput utoqqaallu amerliartuaarsimallutik kiisalu ukiuni kingullerni inuussutissarsiornermut tunngavigisap ajorseriaateqarsimaneranik.

Siunissami innuttaasut amerlassusiisa allanngoriartornerannut apeqqutaasorujussuussaaq inuussutissarsiornermut ilinniartitaanermullu periarfissat qanoq ittuunissaaq – ilanngullugu aatsitassarsiorneq aallartinneqassanersoq, inuussutissalerinermi periarfissat qanoq ineriartortinneqassanersut kiisalu aalisarnerup siunissaa qanoq periarfissaqassanersoq. Pissutsit allanngoriaateqassanngippata naatsorsuutigisariaqarpoq innuttaasut amerlassusiisa ikiliartuaaginnarnissaat soorlu ukiuni kingullerni ilisimasatsitut inissisimanerisigut, inuussutissarsiornermulli periarfissat pitsanngoriaateqassappata, soorlu sulissutigineqartoq, innuttaasut amerlassusiisa allanngoriartornerat ersarissamik amerliartornermut saatinneqassaaq.

Narsamut kommunimut pilersaarummut taassumunnga pilersaarutip tunngavigivaa sallaatsumik innuttaasut amerlassusiisa ikiliartuaaginnarnissaat, pilersaarutinulli sinaakkutaasut ajornartinngilaat ineriartornissamut kissaatigisat.

(takuuk innuttaasut amerlassusiinut missiliuut innuttaasut amerlassusiisa allanngoriartornerat cwh [1].pdf (41.7 KB).

Narsami inissiaqarpoq 761-nik amerlassusilinnik 1.1.2010-mi – 40%-tiisa missingi ilaqutariinnut ataatsinut illuupput, 20 %-tii illut uiguleriiupput sanaartukkallu akulikitsut pukkitsuullutik, 40 %-tiisa missingi inissiarsuaapput. Ukiuni kingullerni qulini Narsami inissialiorneq inissisimavoq agguaqatigiissillugu ukiumut inissiat 2-4-nut. Narsami innuttaasut amerliartunngimmata siunissami inissialiorneq inissisimassaaq, inissiat aserfallassimasut pisoqalisullu taartissaannik inissialiornernik kiisalu inissianik annerusunik sanaartornernik (inoqutigiinnut ikinnerusunut).

Narsami isaterinissamik pisariaqartitsineq annertuujuvoq – ilaatigut illorsuit portusuut marluk Aaninnguaniittut pisoqalisimasut (2011-milu inigineqanngitsut) kiisalu illut pisoqaanerit inigineqanngitsut aserfallakkiartuinnartullu.

Illoqarfiup siamasissumik sanaartorfigineqarsimanerata suli periarfissaqartippaa nutaanik sanaartortoqarnissaa illoqarfiup iluani immikkoortooreersuni, aamma illoqarfiup alliartornissaanut nunaminertangaatsiarsuit illoqarfiup avannaata tungaaniittut immikkoortinneqarsimapput, illoqarfiup alliartornissaanut inissaqarluartut.

 

Inuussutissarsiorneq umiarsualivillu

Illoqarfik Narsaq avatangiiseqarpoq pisuussuterpassualimmik, ineriartornissamullu periarfissagissaartumi, inuussutissalerinermik tunngaveqartunut tunngatillugu, soorlu savaateqarneq, nunalerineq/ naatitsiveqarneq aalisarnerlu. Inuussutissarsiutit taakku illoqarfimmi eqiteruffigaat aalisakkanut suliffissuaq toqoraavillu umiarsualiviup eqqaaniittut kiisalu inuussutissalerinermik ilinniarfik illoqarfiup avannarpasissuaniittoq INUILI. Nunaminertat taaneqartut marluusut ineriartornissamut periarfissagissaarput. Inuussutissalerinerup iluani Narsami ineriartornissamut periarfissat allat tassaapput issittumi nunalerinermik ilisimatusarfimmik illoqarfiup peqalernissaanik ilungersuuteqarneq kiisalu kalaallit namminneq inuussutissanik nakkutilliisoqarfeqalernissaanik aamma Narsami pilersinneqarsinnaaneranik ilungersuuteqarneq.

Aamma illoqarfik piareersimavoq aatsitassanik tunngaveqartumik nutaanik ineriartornissamut periarfissanut tunngatillugu. Kommunimut pilersaarutip matuma suliarineqarnerani isummerfigineqarsimanngilaq Kuannersuarni aatsitassarsiorfiliorsinnaanerup inissinneqarnissaa, ilanngullugit umiarsuarnut usilersortarfeqarnissaq, suliareqqiiveqarnissaq inissialluunniit, imaluunniit Kujataani illoqarfik sorleq uuliasioqatigiiffiit misissueqqissaarinerminni pilersuinermut umiarsualivissatut toqqassaneraat. Illoqarfimmi illoqarfiulluunniit eqqaani nunaminertaqarpoq sulianut pineqartunut atorneqarsinnaasunik; kisiannili inaarutaasumik toqqaanissaq sukumiinnerusumillu aalajangersakkat kommunimut pilersaarutip ilassutissaannut ilanngunneqarumaaput.

Narsami umiarsualivik RAL-p containilerinerani qitiusumik inissisimavoq aamma periarfissagissaarpoq umiarsualiviup allineqarnissaanut inissiivissallu annertusarneqarnissaanut. Taamaattumik Narsaq periarfissagissaarpoq siunissami uuliasiornermik misissuinermi umiarsualivittut pilersuivinngornissamut.

Aamma umiarsualiviup eqqaaniipput aallarnisaasut suliffeqarfii annikinnerit, soorlu sikunik tunisassiorfik immiorfillu. Suliffeqarfinnut taamatut ittunut periarfissaqartuarpoq.

 

Kiffartuussineq aamma pisortat suliffeqarfii

Narsami illoqarfiup qeqqaniipput niuertarfiit, allaffeqarfiit, pisortat suliffeqarfii, atuarfik oqaluffillu. Illoqarfiup qeqqata avataniipput illoqarfiup immikkoortuini eqiteruffiit kitaaniittut, avannamut kitaaniittut kangianiittullu.

Kommunimut pilersaarummi eqiteruffittut iluseq taanna attatiinnarneqarpoq taamaalillunilu eqiterufinni sisamaasuni tamani kiffartuussinnerup ineriartornissaanut periarfissiilluni. Eqiteruffiit nukittorsarneqarnerannut assersuutit kingullerpaat taaneqarsinnaasut tassaapput illoqarfiup qeqqani 2010-mi nutaamik Kalaalimineerniarfittaarneq, illoqarfiup avannamut sammisuani 2011-mi inuusuttunut sukisaarsartarfiliorneq kiisalu illoqarfiup avannarpasissuani INUILIp allineqarnera.

Narsap atuarfia illoqarfiup qeqqata eqqaralannguaniippoq. Atuarfik klassinut 16-nut agguataarneqarpoq, taakkunannga marluk immikkut ittumik atuartitsiviusut, 2011-milu atuartut katillugit amerlassuseqarput 243-nik. Atuarfik nutarterneqartariaqaqaaq, pilersaarutigineqarporlu piffissami pilersaarusiorfiusumi ukiuni siullerni sisamani nutarterneqarnissaa. Kommunimut pilersaarutip immikkoortup ilaanut aalajangersagartai nutarterinissamut tassunga naleqqussagaapput.

Narsami inuusuttunut ilinniarfeqarpoq pingasunik: Ilitsersuisarfik Piareersarfik, Sanaartornermik ilinniarfiup Kujataani immikkoortoqarfia aamma inuussutissalerinermik ilinniarfik INUILI. Siulliit taaneqartut marluk illumi ataatsimiipput inissisimasumi Avannarlernut. 2011-mi INUILI allilerneqarpoq, ilaatigut aamma ATI inissaqartinniarlugu.

Utoqqaat illuat, illoqarfiup qeqqani inissisimasoq, aamma pisariaqartitsivoq nutarterneqarnissamik ineeqqallu amerlineqarnissaannik. Kommunimut pilersaarummi isummerfigineqarsimanngilaq taamatut sanaartornissaq maanna inissisimaffimminiiginnassanersoq imaluunniit allami nutaamik sanaartortoqassanersoq.

 

Avatangiisit pilersuinerlu

Qaqqarsuup 685 m portutigisup ataaniit narsaamanersuaq immap tungaanut kujammut, kimmut avannamullu pukkiliartuaarusaarpoq. Kuukasiup killiliinerata nunaminertaq kuuffimmigut marlunngorlugu avissimavaa, nunaminertat pinngortitap nammineq paqqersagai tamarmik immamut paqqersarneqarput. Illoqarfimmi nunaminertat nunap pissusaanik paqqersagaapput, taakkulu ajornakusoortippaat kloakkilersornerisa imminnut attavilerneqarnissaat. Taamaattumik naatsorsuutigisariaqarpoq, immikkut kloakkit immikkut tamarmik imaanut kuuffeqartinneqarnissaat. Nunalli ilusaata nassatarivaa, illoqarfiup tamakkerlugu kloakkilersorneqarsinnaanera, aamma immatsertarnerit tamani tamaaniittut toqqaannartumik kussinertigut imaanut kuutinneqarsinnaapput.

Narsami eqqaaviaaneq anartarfiiaanerlu kommunip isumagisarai. 2010-mi kommuni Narsami eqqaavimmiit eqqakkanik Qaqortumi ikuallagassanik misiligutaasumik assartuilluni aallartippoq. Taamaliornikkut assartuineq tapertaaqataassaaq eqqakkat ilioqqaannakkat annikillisarneqarnissaannut pisariaqartitsinermut, eqqaavissuarmilu ikuallaasarnerup pinngitsoortinneqarnissaanut, ikuallaasarneq avatangiisinut akornutaasarsinnaammat. Eqqaavissuarmi elektronikkinik eqqakkanillu navianartunik allanik tigooraaveqarpoq, taakkulu Danmarkimi Mokana-mut assartorneqartarput.

 

Innaallagissamik pilersuineq

Nukissiorfiit Narsami inaallagissamik pilersuisuuvoq. Innaallagissap sakkortuup aqqutigaa kabeli, inaallagissallu sakkukitsup aqqutigai kabeli nunamut assaasaq aamma ledningit napparutikkoortut. Narsami innaallagissamik tunisassiorneq Qorlortorsuarmi erngup nukinganik innaallagissiorfimmeersuuvoq, illoqarfiullu innaallagissiorfianut Nuugaarsummiit aqquteqarluni; illoqarfimmi innaallagissiorfik piareersimatitaavoq.

 

Kiammik pilersuineq

Kiassarneq isumagineqarpoq ilaatigut namminerisamik illuminni kiassarnikkut, ilaatigut pisortat suliffeqarfiisa suliffeqarfiillu namminersortut nammineq kiassaateqarfiisigut.

 

Imermik pilersuineq

Narsaq imermik pilersorneqarpoq kuunnit pingasuniit, tassalu Napasup Kuua, Kuukasik kiisalu Qorlortunnguup kuua. Nunaminertaq Narsap eqqaniittoq periarfissagissaarpoq imermik katersinerup annertusarneqarnissaanut. Imeqarfiup imeq salissinnaavaa ulloq unnuarlu 3.600 m3 imartutigisoq. Taama imermik imartutigisumik saliisinnaaneranut pissutaavoq qanga suliffeqarfik imermik atuisorujussuaq Royal Greenland maannalu toqoraavik Neqi. Illoqarfiup avatinnguaniippoq taseq imiisivik, tassangaaniit piffissap ilaani kuuit imakikkaangata imermillu atuivallaartoqaraangat imermik pilersuineq ilaterneqartarpoq. Tankersuaq imiisivik 980 m3-mik imaqarsinnaasoq Savaasap Qaaqaaniippoq. Tassanngaaniit atuisunut imermik pilersuineq ataavartoq qulakkeersimaneqarpoq, imermik amikkittuulerfimmi.

 

Angallanneq illoqarfiullu qeqqata ilusaa

Pingaarnertut iluseq aalajangersarneqarpoq aqqusinernit pingaarnernit arfineq marlunnit, taakkunannga atassuserneqarsimapput suliffeqarfiit annerit, illoqarfiup qeqqani suliassaqarfiit angallannermilu sanaartukkat. Illoqarfiup qeqqi pingaarnerit pingasuupput sisamallu illoqarfiup avatinnguaniillutik, taakkunani illoqarfiup qeqqa pingaarnersaavoq.

Qitiusumik eqiteruffiit:

Niuertarfiit, oqaluffik pisortallu suliffeqarfii

Timersornermut atugassiat niuertarfillu

Aalisakkerivik toqoraavillu

Eqiteruffiit avalliunerusut:

Imarpikkoortaatinut umiarsualivik

Helipoorti

Eqqaavissuaq taassumalu eqqaaniittut nunaminertat inuussutissarsiornermut atorneqartut

Siunissami najukkami eqiteruffik illoqarfiup avannaata tungaaniittoq

 

Narsami angallannerup ilusiligaanera inerikkiartuaartinneqarsimavoq maanna aqqusiniusut pingasuusut aallaavigalugit taakkunannga marluk illoqarfiup qeqqaniit aallaaveqarput. Aqquserngit pingajuat illoqarfiup kujasinnerusortaanut attaveqarpoq, taanna aallartippoq aqquserngit Alanngunnguup Saqqaata, Piniartut Aqqutaata aamma Aatukuluup Aqqutaata naapiffiaanniit. Narsami aqquserngit allat tamarmik aqqusinertut minnertut immikkoortitigaapput.

 

Allanngutsaaliugassat

Nunaminertat niuertoruseqarfitoqqaq, oqaluffiup aamma Henrik Lundip illuata kiisalu qallunaatsiaat naasorissaasoqarfigisimasaata Ilivilermut isuaniittup eqqaaniitut immikkut naleqarluartutut allanngutsaaliugassaapput. Nunaminertanut taakkununnga atuupput, kommunalbestyrelsip kissaatigimmagu allanngutsaaliugassatut kiisalu nunaminertat maanna avatangiisiisa, kulturikkut oqaluttuarisaanerisa kiisalu illlulioriaatsip atorneqarsimasup imarisaata ineriartortinneqarnissaat.

Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat 1990-mi allakkiaqarput illut nunaminertallu Narsamiittut allanngutsaaliugassat pillugit. Allakkiami tassani ilaatigut taaneqarpoq, illoqarfiup immikkoortua Tobiap Aqqutaaniittoq aamma Alanngunnguup Saqqaaniittoq allanngutsaaliugassaasut. Kommunalbestyrelsi aqutsinini pilersaarusiorninilu aqqutigalugit nunaminertat ullumikkutut isikkoqartillugit allanngutsaaliorniarpai. Nunaminertat allanngutsaaliugassat allat ilagaat illuliorfiusimasut, piffissami 1950-miit 1960-kkut naalerannut sanaartorfiusimasut. (Illut eqqissisimatitat allanngutsaaliugassallu allattorsimaffiat uani takuneqarsinnaavoq)

Illoqarfiup Narsap akuttusuunik illuliorfigineqarsimanermigut ilisarnaatigaa, ilisarnaatigai illoqarfiup iluani nunaminertat ersarissumik sanaartorfigineqarsimanngitsut, tamakkulu sanaartorfiusimasut illoqarfik immikkuualuttunngortiterpaat aamma illoqarfik asimut eqqaaniittumut attaveqartippaat. Nunaminertat nunaqartut silaannarmiittarnissaannut immikkut pingaartinneqartariaqarput aamma ulloq manna tikillugu ilaatinneqarlutillu aalajangiusimaneqartuarput illoqarfiup pilersaarusiorneqarneranut ilaalluinnartutut.

Nunaminertaq kommunip allaffeqarfiata aamma Niels Bohrs Pladsip akornanniittoq illoqarfiup illoqannginnersaatut immikkoortinneqarsimavoq. Tamatumani siunertaavoq illoqarfiup qeqqani katersuuttarfiliornissaq/qiterpasissumi avatangiiseqarnissaq. Illoqarfiup illoqannginnersaata kiisalu illoqarfiup qeqqata ilusilersorneqarnera ataatsimortillugit kommunimut pilersaarummi sukumiisumik aalajangersakkani aalajangersaavigineqassapput. Illoqarfiup illoqannginnersaasa qorsuusut ineriartortinneqarnissaat ilaatigut aallaaveqarput nalunaarusiami ”Siunissami Narsami illoqarfiup ilua”.

 

Illoqarfiup Narsap ineriartortinneqarnissaanut periusissaq

Narsap Kommunianut kommunimut pilersaarummi kingullermi illoqarfiup ineriatortinnissaanut anguniagassat tulleriaat allattorneqarsimapput, tassani pingaarnertut tunngaviuvoq kommunimut pilersaarummi tassani illoqarfiup ineriartortinnissaanut periusissap aalajangiusimaneqarnissaa:

  • Illoqarfiup iluani inissap sinneruttup iluaqutigineqarnissaa illoqarfiup iluani nunaminertaareersup iluani illoqarfiup allisaqqinneqalinnginnerani
  • Illoqarfiup iluaneereersup iluani illoqarfiup avannarpasissuani piffissami pilersaarusiorfiusumi inissialiassat inissinneqarfissaat
  • Immikkoortooreersuni C2, C3, C4 aamma C5-mi inissat sinneruttut iluaqutigineqarnissaat piffissap pilersaarusiorfiusup iluani ataatsimoorussamik siunertanut ilinniarfinnut, pisortat namminersortullu sulliffeqarfiinut, allaffeqarfinnut utoqqaallu inissiaannut nutaanut
  • Illoqarfiup avannamut kippasissuani inuussutissarsiornermut avatangiisinullu tunngasuni ineriartornerup ingerlareersup annertusarneqarnissaa sakkortusaqqinneqarnissaalu
  • Nuugaarsuup tungaanut aqquserngup ineriartortinneqarnissaata aallartinneqarnissaa siunertaralugu Qassiarsuup/Narsarsuup eqqaanut ataqatigiissumik aqqusinikkut attaveqalernissaq
  • Illoqarfiup avatinnguani aatsitassarsiulersinnaanermut illoqarfiup ineriartortinnissaanut piareersaaneq
  • Umiarsualiviup/taassumalu eqqaani nunaminertat piukkunnarsarneqarnissaat, uuliamik misissuinermut atasumik imaani suliffeqarfinnut neqeroorutaasinnaaasut.

 

Narsaq ineriartornissamut periarfissagissaarpoq inissiat, inuussutissarsiorneq sunngiffimmilu nunaminertat sukisaarsartarfiit eqqarsaatigalugit. Illoqarfiup nammineq aammattaaq nunaminertat ineriartornissamut piukkunnaatillit malitsigisaanik, Narsaq illoqarfiuvoq nunataata ajornanngitsumik akikitsumillu ineriartortinnissaanut. Siunissami illoqarfiup ineriartortinnissaata ilaa pisinnaavoq immikkoortuni pioreersuni inissaqarluartuni. Tamanna ilaatigut pisinnaavoq illoqarfiup iluani sanaartukkat akulikillisarnerisigut ilaatigullu illuliat pisoqalisimasut ullutsinnullu naleqqukkunnaarsimasut taartissaannik sanaartornikkut. Illoqarfiup ineriartornissaanut pilersaarutinut annernuit kissaatigineqarput annermik inissinneqarnissaat avannamut avannamullu kimmut.

Kommunimut pilersaarummut siunnersuutaasumut matumunnga nunaminertat naammattut inissialiornissanut inuussutissarsiutillu ineriartortinnissaannut toqqarneqarsimapput piffissap pilersaarusiorfiusup ingerlanerani.

Taamaalilluni illoqarfik inuussutissarsiutinut pilersaarutinut angisuunut inissaqartitsinissamut piukkunnarsareersimavoq, soorlu Kuannersuarni aatsitassarsiornissaq kiisalu Kujataani uuliamik misissuinissap tamanna takutereeraa.

Ilutigalugu pingaaruteqarpoq illoqarfiup qorsortaasa peqqissarfissaqqissut illoqarfiullu sanaartukkatigut pitsaassusiisa illoqarfimmeereersut attatiinnarneqarnissaat. Illoqarfiup ineriartortinneqarnera taamaalilluni pisariaqarpoq naleqassutsit taakku ataqqineqarnerisigut.

 


>