Kommune Kujalleq - Kommuneplan 2011-2022
Postboks 514  3920 Qaqortoq  Grønland  Telefon: +299 704 100  www.kujalleq.gl  arealadm@kujalleq.gl
Takorluukkat aaqqissuussaanerullu ilusissaaAnguniakkat Illoqarfiit NunaqarfiilluAsimi nunaUani nunaminertamik qinnuteqarsinnaavutitIlloqarfiit NunaqarfiilluTusarniaanermi pilersaarusiat nutaat

Redegørelse


Nanortalimmi niuertoqarfik 1797-imi maanna illoqarfiusup kujataani Sissarissumi tunngavilerneqarpoq. 1830-imili niuertoqarfik maanna inigisaminut nuunneqarpoq tassani umiarsualiviginnerunera pissutigalugu. Inigisaa taanna massakkut "katersugaasiviuvoq".  Tassa illoqarfik qeqertap maninnerusortaanut avannamut siammariartorpoq.
 

Inuit angerlarsimaffiillu

2011-imi januarip aallaqqaataani Nanortallup inui katillutik 1445-iupput. 1990-imiit inuttussusia allanngorarsimavoq, kisiannili inuttunerpaaffianiit inukinnerpaaffianut 10%-it missaannaannik nikerarsimalluni. 2000-imiit 2011-imut inuit 6%-inik ikileriarsimapput, tamannalu nalinginnaasumik allanngorarnerannut ilaasutut isigisariaqarpoq. Taamaammat Nanortallup inui pilersaarusiorfiusup ingerlanerani 1400-1500-llu akornanni nikerassangatinneqarput.


Innuttaasut utoqqaassusiinut agguataarsimanerisa malunnaqutigaat meeqqat atuartutut ukiullit aammalu 37-47-inik ukiullit amerlammata, kiisalu 29-35-inik ukiullit ikittuinnaallutik. 2011-imi atuartuusut piffissap ingerlanerani namminneq ineqartariaqalersussaapput, taamaammallu ukiuni aggersuni ineqarfiliortiternermi ilaqutariit illui naammattumik amerlassusillit sanaartorneqartariaqassallutik. Taakku saniatigut piffissap pilersaarusiorfiusup ingerlanerani utoqqaat amerlassusii qaffakkiartussangatinneqarput, taamaammallu taamatut utoqqaassusillit inissaat naammattut naleqquttullu qularnaarneqartariaqassallutik. 

Piffissap pilersaaruteqarfiusup ingerlanerani meeqqat amerlassusii allanngorassangatinneqaraluartut pisortat sullissivii massakkut amigartumik atorneqarmata meeqqat amerligaluarpata inissaaleqisoqalissanngilaq. 

(inuit amerlassusiinik eqqoriaanermut linki)

Nanortalimmi angerlarsimaffiit 600-it missaanniipput, taakkulu qaavisigut atuarfut angerlarsimaffeqarpoq, kollegiaqarluni paarineqarfiusumillu angerlarsimaffeqarluni. Nanortalimmi angerlarsimaffiit amerlanersaat ukiut 30-it sinnerlugit pisoqaassuseqarput. 

Angerlarsimaffiit mikisunnguakkuutaarput angerlarsimaffiit 40%-ii marlunnik ikinnerusunilluunniit initaqartarlutik, angerlarsimaffiillu affaangajaat 60m² inorlugit angissuseqarlutik. Angerlarsimaffiit annerusut ikittuinnaapput, tamannali pisariaqartitsisoqannginneranik patsiseqarsinnaavoq tassami Nanortalimmi inoqutigiit ikittunnguakkutaaginnarmata. Angerlarsimaffiit affaat illuupput ataasiakkaat, 20%-it uigulukuttuullutik 30%-illu quleriiliullutik. (angerlarsimaffiit amerlassusiinut linki)

Nanortalimmi nutaanik angerlarsimaffiliortitertoqartariaqarpoq - annermik angerlarsimaffiit aserfallassimasut naleqqukkunnaarsimasullu taartissaannik ilaatigullu angerlarsimaffiit immikkut angissuseqartariaqartut utaqqisoqarfiusut pissarsiariniarlugit. Nanortalimmi 2-3-inik initallit piumaneqarnerpaapput, aammalu innarluutilinnut utoqqarnullu angerlarsimaffiit amigaatigineqarlutik. 2011-imi "ilaqutariinnut inissianik" taaneqartut - sisamanik ineqarfittallit, inuusuttunit, ilaqutariinnit utoqqarnillu najugarineqarsinnaasut Nanortalimmi sananeqassapput. 

Nanortalimmi atuartut angerlarsimaffiat ingutsigassaannanngorsimavoq 2010-imilu taarserneqarnissaa sulissutigineqalereersimalluni.

Aammattaaq illoqarfimmi inuussutissarsiornermut ilinniarfimmi ilinniartut angerlarsimaffiannik peqarpoq. Ilinniartut angerlarsimaffiinik pisariaqartitsinermut inuusuttut qassiit inuussutissarsiummut ilinniagaqalernersut qassillu naammassinersut apeqqutaasarpoq. 2008-imi ilinniartut angerlarsimaffii ineeqqanik 18-inik ilaneqarput pisariaqartitsineq naammassisinnaajumallugu. Tamatuma saniatigut pisariaqartitsineq annerulissagaluarpat nutaanik ilinniartunut angerlarsimaffiliorfissamik ilinniartut inaasa eqqaanni immikkoortitsisoqarpoq. 

Nanortalik Piffissami pilersaarusiorfiusumi Nanortalimmi inissialiortiternermi makku anguniarneqarput:

  • Nanortalimmi illutoqqanik piiaaneq ingerlaqqissaaq, ajornerpaat piiarneqassallutik nutaanillu taarserneqartarlutik 
  • Utoqqarnut innarluutilinnullu naleqquttunik inissialiortitertoqassaaq
  • Ilinniartut angerlarsimaffiinik pisariaqartitsineq akuttunngitsumik naliliiffigineqartassaaq
  • Nanortallup avannaatungaani sanaartorfigissaaneq pisariaqartitsineq naapertorlugu ingerlanneqassaaq 

Inuussutissarsiorneq

Aalisarneq piniarnerlu qangaaniilli Nanortalimmi inuussutissarsiutini pingaarnerpaajusimapput, taakkulu ineriartorneranni umiarsualivik qitiulluni. Kisiannili aalisarnerup allanngorarnera kingullermillu saarulliit tammakaaminerat pissutigalugu illoqarfimmi inuussutissarsiutit "nutaat" malunnaateqalersimapput. Taakku pingaartumik tassaapput sullissiviit, tassa pisortat namminersortullu sullissivii, aammali takornariartitsineq aatsitassarsiornerlu malunnaateqarnerulersimallutik. 

Umiarsualivimmi inuussutissarsiorfiit malunnaateqarnerusut tassaapput umiarsualivik aalisakkerivittalik, sannaaviit toqqorsiviillu, umiarsualiviullu avannaani napparsimavik, akunnittarfik aammalu sannaviit kiisalu illoqarfiup qeqqani niuertarfiit, kommunip allaffia innaallagissiorfillu. Sumiiffinni taakkunani pingasuni inuussutissarsiornikkut suli ineriartorfissaqaqaaq. Ungasinnerusoq isigalugu avannamut 100-B6-imi inuussutissarsiorfissat nutaat immikkoortinneqarsimapput. 

 

Umiarsualivik talittarfiillu

Nanortalimmi umiarsuliaviit talittarfiillu tassaapput aalisartunut assartuutinullu talittarfiit ataatsimoortut, amutsivik, aalisariutinut talittarfik kiisalu nuannaariutinut talittarfik. Taakku saniatigut aamma kalaalimineerniarfiup ataani umiatsiaaqqanut talittarfiusunik puttasoqarpoq. Ivannguit avannaanni umiarsualiveeraqarpoq talittarfilimmik umiarsualivik nalinginnaasoq sikkassimatillugu atorneqarsinnaasumik. 

Aalisariutinut assartuutinullu talittarfik Nuugaarsummi aalisakkeriviup eqqaaniipput umiarsualiviup kangerliumarngata kangia-tungaaniillutik amutsivillu taakku kitinnguanniippoq. Pujortuleeqqanut talittarfik inuussutissarsiorfiup B1-ip eqqaaniippoq. Umiarsualivitoqaq nuannaariutinut talittarfiuvoq. Tassani peqatigiiffik puttasoqarpoq aalisariutit, nuannaariutit kiisalu attartortitakkat taliffigisartagaannik. Umiarsualiviuttaaq imartorngani namminerisanik pituttarfiusunik puttaquteqarpoq. Assartuutinut pujortuleeqqanullu talittarfiit allineqarnissaat kissaatigineqarpoq. Pujortuleeqqanut talittarfik anneruppat angallatit annerusut talissinnaalissapput taamalu Nanortalik umiarsuarnut takornariutinut suli kajungernarnerulissalluni, taavalu assartuutinut talittarfik allineqarpat assartuinermi periarfissat pitsaanerulissapput takornariussuillu talissinnaanerulissallutik. 

 

Silami suliassalerivik

Kommunip silami suliassalerivianut atapput aqqusinilerisut. Aqqusinilerisut aqquserngit, pisuinnaat aqquserngi, pinnguartarfiit nunaminertallu atugassiarineqanngitsut assigisaallu nutartertassallugit eqqiluitsuutissallugillu, pisuinnaat aqquserngi tummeqqallu aputaajartassallugit kiisalu ikuallaasassallutik, aammalu sanaartugassanik annikinnerusunik isumagisaqartassallutik. Tamatuma saniatigut kommunip iliveqarfiata akisussaaffigaat. 


Nanortalimmi sannavik nutartigassanngorsimavoq. 

Nanortalimmi pisortat pigisaannik kalaalimineernieqarfeqarpoq, tassanilu aalisartut, piniartut savaatillillu tuniniaasinnaapput. Kalaalimineerniarfik 2009-10-imi nutarterneqarpoq. 

 

Qulimiguullit mittarfiat

Qulimiguullit mittarfiat Nanortallup kangia-tungaani ippoq. Piffissami pilersaarusiorfiusumi allineqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq. 

 

Aqquserngit pisuinnaallu aqqutaat

Nanortalimmi angallanneq makku akornanni annermik pisarpoq: umiarsualiviup, sullissiveqarfiup (niuertarfiit, allakkeriviup kommunillu allaffiata) aammalu najugaqarfiit illoqarfiup avannaata, qeqqata kitaatalu akornanni.

Taakku aqqusinernik ukuninnga imminnut atassusersimapput: Prinsesse Benediktip Aqq, Nanup Aqq, Isua kitaaniit kiisalu Lundip Aqq, Qujanarteq, Roskildip Aqq, aammalu Tunuliaritseq. Aqquserngit sinneri aqqusineeqqatut isigineqarsinnaapput, taakkulu illoqarfiit immikkoortuini pisuttuarfiullutillu pinnguarfiutigipput.

Pisuinnaat aqqutaat illoqarfiup immikkoortuisa akornanni ilaatigullu aqquserngit ilaatigut pisuinnarnut aqqutitallit akornanni aqqutigineqartarput. Tassa ataatsimut isigalugu angallaviit akuleriissaartuupput assigiinngitsunit angallavigineqartarlutik. 

100-A8-mi ineqarfiit najugaqarfiit aqquserngi inissialiortiterneq ilutigalugu alliartortinneqassapput. Aqquserngit aserfallatsaalineqarnerat ingerlaavartuuvoq. 

 

Avatangiisit

Eqqakkanut kuuffiit marluijuipput, aappaanut attaveqarput atuarfik, utoqqaat illuat, Brugsen, kommunip allaffia, KNI kiisalu Lundip aqqutaani ilaqutariit illui ataasiakkaat, kiisalu inissiarsuit illoqarfiup qeqqaniittut umiarsualivimmut aniaffilimmut attaveqarlutik. Kuuffiit aappaannut atapput Tuapammiut, Timersortarfik, inissiarsuit A7-imiittut kiisalu ilaqutariit illui Tunuliaritsimiittut qassiit. Kuuffiit taakku arsaattarfiup avataatigut aniaffeqarput. Ineqarfiit A8-imiittut, Napparsimavik kiisalu kollegiat Tunuliaritsimut aniaffeqarput.

 

Ineqarfinni kuuffiit annerit ukiuni aggersuni alliartortinneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq taamalu illut sapinngisamik amerlanerpaat kuuffinnut attaveqalersimassallutik. Sumiiffinni kuuffilersugaanngitsuni uffarfiit allallu imikuinut anartarfiillu tankiinut aniaffeqarpoq pitsaasunik.

Nanortalimmi imikoorut tamarmi salinneqarani imaanut aniaffitsigut sisamatigut anitinneqartarpoq.

Maannamut imaanut aniatitsinerup avatangiisinut sunniutaanik uuttortaasoqarsimanngilaq, siunissamili aniatitsinerup immamut sunniutai misissortariaqalersinnaapput. 

  

Eqqagassalerineq anartarfilerinerlu

Ivannguit eqqaavittut atorneqarpoq. Eqqagassanik anartarfinnillu eqqaaneq ingerlanneqarpoq kiisalu saviminikunik eqqaasoqartarluni. Eqqagassanik tigooraavimmi annikikkaluamik immikkoortiterisoqartarpoq.

Nanortalimmi eqqagassat katersorneqariarlutik eqqaavissuarmi ikuallanneqartarput. Ikumasinnaanngitsut siammarterneqartarput matooorneqartarlutillu. Avatangiisinut ajoqutaannginnerusumik eqqagassalerisarnissaq sulissutigineqarpoq.

Anartarfiit puusiartaat katersorneqartarput anartajaavimmilu imaanut kuerarneqariarlutik ikuallanneqartarlutik.

 

Pilersuiviit

Innaallagissiorfik illoqarfimmut tamarmut siammaaveqarpoq. Innaallagissiutit taarserneqaqqammerput piffissallu pilersaarusiorfiusup ingerlanerani allilerinissamik pilersaaruteqartoqarani. Kissaq pilersinneqartoq inissiarsuarnut kommunillu allaffianut kiassaatigineqarpoq. Imeq illoqarfiup kitaani Kuunnguamiit immap naqqatigut sullulik atorlugu imeq Tasersuarmut Nanortallup avannamut kitaaniittumut katersorneqartarpoq, tassanngalu imeq illoqarfiup kitaani imeqarfimmut ingerlanneqartarluni. Inoqutigiit 90%-iisa missaat ukioq kaajallallugu imeqarput imeqarsinnaallutilluunniit, 5%-iisa missaat aasaanerani imeqartarput tankilerneqarsimagunillu kukiumi imermik pajunneqartarsinnaallutik. Illut 5%-ii sinneruttut illoqarfimmi imertartarfinnut aqqanilinnut innersuunneqartarput.

 

Tele Nanortalimmi pingasunit annertuunik antenneqarfeqarpoq. Taakku avataat asserneqaqqusaanngitsut killilikkanut takussutissiami takuneqarsinnaapput.

Uuliamik pilersuineq illoqarfiup ilaani 100-E7-imi tankeqarfinniit pisarpoq. Tankit massakkut atuinermut naammapput piffissallu pilersaarusiorfiusup ingerlanerani allineqarnissaat pilersaarutigineqarani. Taakku saniatigut Nukissiorfiit eqqaanni orsersortarfiullu eqqaanni Nukissiorfiit avannannguani ittumi minnerusunik tankeqarpoq.

 

Eriagisassat

Nanortalimmi sumiiffiit allanngutsaaliiffiit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarusiaanni "Nanortalimmi illut illoqarfiillu immikkoortui eriagisassat"-ini 1990-imeersumi aalajangersarneqarsimapput. Nalunaarusiami umiarsualivitoqqap eqqaani nuunnguup kujasinnerusortaa, oqaluffik aammalu iliveqarfitoqqap eqqaani nuna erigiagisarialittut taaneqarsimapput.

Sumiiffiit "illoqarfiup immikkoortui eriagisarissat allat"-tut oqaatigineqartut tassaapput najugaqarfiit pilersaarusiorneqarnermikkut illutaasalu titartarneqarnerisigut illulioriaatsimut nutaanerusumut takussutissaalluartut. Sumiiffiit aappaat, A1, 1950-ikkunni illuliortaatsimut assersuutissaavoq, sumiiffiillu aappaat, A3, 1960-ikkunni GTO-p typehusiinut assersuutissaalluni. Titartagaq 3.10-mi takutinneqarput illut sumiiffiillu eqqissisitat kiisalu eriagisassat, taavalu A1-ip A-illu killilerneri killilikkanut aalajangersakkani takuneqarsinnaallutik.

(illut eqqissititat eriagisassallu allattorsimaffiinut ingerlaqqiffissaq)

 

Nanortalimmi ineriartortitsinermi periaasissaq

Nanortalik aqquserngit takisuunut marluiit sanningasuusanngorlutik paarlangasut aallaavigalugit erseqqeqisumik iluseqarpoq - illoqarfiup qeqqa sanimoortumi kujallermiippoq kiisalu ineqarfiit avannamoortumi kimmoortumiillutillu. Aqquserngit sammivii tamarmik ineriartorfissaqarput.

Taamaammat ineriartortitsinermi periaasissaq imaappoq:

  • qitiusoqarfinnik ineriartortitsineq (niuertarfiit, takornariartitsineq sullissiviit il.il.) illoqarfiup qeqqani kujataanilu pissaaq
  • inuussutissarsiutinik ineriartortitsineq annermik illoqarfiup kangia-tungaani pissaaq
  • najugaqarfiliortiterneq ilaatigut sumiiffinni aserfallaffiusimasuni pissaaq aammalu
  • inissialiortiternerit annerusut illoqarfiup kitaani avannaanilu nutaaliorfiusuni pissapput.

Aatsitassarsiorneq, takornariartitsineq kiisalu aalisarneq siunissami inuussutissarsiornikkut ineriartorfiusinnaanerummata illoqarfimmiit illoqarfimmullu angallannikkut pissutsit ineriartortittariaqarluinnarput. Taamaammat

  • umiarsualivik aamma qulimiguulinnut mittarfik/immaqaluunniit suluusalinnut mittarfik ilungersuutissallugit pingaaruteqarpoq.

Kiisalu, illoqarfimmi illulioriaatsit alutornartuullutik naleqarluarput - tassaallutillu umiarsualivitoqqami katersugaasiviit qaqutigoorluinnartut kiisalu najugaqarfiit eriagisarissat. Illoqarfiup ineriartortinneqarnerani nalillit tamakku ataqqineqassapput.


>