Kommune Kujalleq - Kommuneplan 2011-2022
Postboks 514  3920 Qaqortoq  Grønland  Telefon: +299 704 100  www.kujalleq.gl  arealadm@kujalleq.gl
Takorluukkat aaqqissuussaanerullu ilusissaaAnguniakkat Illoqarfiit NunaqarfiilluAsimi nunaUani nunaminertamik qinnuteqarsinnaavutitIlloqarfiit NunaqarfiilluTusarniaanermi pilersaarusiat nutaat

Igaliku


 Igaliku nunaqarfiullunilu savaateqarfiuvoq 1. januar 2011-mi  55-inik inoqartoq. Nunaqarfik Narsamiit 35 km-isut ungasitsigisumiippoq. Igaliku 1782-mi niuertumit Anders Olsen-imit tunngavilerneqarpoq. Aammattaaq Qaqortoq tassannga tunngavilerneqarpoq. Kalaallit Nunaanni biskoppeqarfiup 1124-mi tunngavilerneqarneranut atatillugu biskoppeqarfitoqqamit Gardarimiittumit nunaqarfimmi illukut ilaat sananeqarsimaput.

 

Innuttaasut inissiallu

Ukiuni 15-ini 20-nilu kingullerni 35-niit 55-it tungaannut inuttaasut amerlassusaat aalaakkaasimapput.  1900-ukkut qiteqqunnerini innuttaasut 150-it angusimavaat. Piffissami pilersaarusiorfiusumi ukiuni kingullernisut innuttaqassutsip aalaakkaasuuginnarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Nunaqarfimmilu utoqqaat amerliartornissaat naatsorsuutigineqarsinnaavoq. 2009-mi Kujataani ukiorineqartartut agguaqatigiisillugu qaffasinnerpaagamik 46-uusimapput.

 

Igalikumi ataasiakkaanik ilaqutariinnut illoqarnerusoq malunnarpoq. Igalikumi ilaatigut ujaqqanik qarmakkanik ullutsinnut naleqquttunik illoqarpoq. Nunaqarfimmi illut amerlanersaat pisoqaallutillu aasarsiortarfittuinnaq atorneqarput.  Ukiuni kingullerni nutaanik arlaqanngitsunik nammineq illulianik sanasoqarpoq.

Nunaqarfimmi marlunnik utoqqarnut inissiaqarpoq. Pisariaqartitsisoqalissagaluarpat A1-mi aamma A2-mi nutaanik sanaqqittoqarsinnaavoq.

 

Inuussutissarsiorneq

Nunap timaata sinneranisulli nunaqarfimmi Igalikumi savaateqarneq annerusumik inuussutissarsiutigineqarpoq. 2011-mi Igalikumi eqqaanilu savaateqarfinni 2100-nik savaqarlunilu arfineq marlunnik sulisoqarpoq. Igalikumiit ukiumut toqutassat 30.000 kg missaat Narsamiittumut toqoraavimmut nassiunneqartarput.

Igaliku ullutsinni takornarianit soqutigineqarlualereerpoq. Igalikumi ullumikkut takornarianut unnuiffissaqqissunik takornariarfissaqqissunillu ornitassaqarpoq. Aammattaaq ukiuni aggersuni takornariaqarnikkut ineriartortitsinissamut, oqaluttuarisaanikkut tunngassuteqartunik alakkaanissamut, soorlu Gardar-imit illuliaasimasunik Kongevej-imiittumi oqaluffimmillu alakkaanissamut periarfissaqarluarpoq. – Aammattaaq pinngortitaq alianaalluinnartoq aalisarnissamullu periarfissarpassuaqartoq takornariarpassuarnit ornigarneqarluartarpoq.

 

Pisortatigoortumik sammisassaqartitsiviit sunngiffillu

Igalikumi atuarfik 1 klassemiit 6 klassep tungaanut atuarfigineqarpoq. 2011-mi atuartut marluupput. Igalikumilu atuartitsinermi pisariaqartinneqarsinnaasut eqqarsaatigalugit arlaatigut iluarsiisoqarnissaa isumalioqqutigineqarpoq.

Aammattaaq nunaqarfimmi pigineqarput katersugaasivik, oqaluffik arsaattarfillu.

 

Pilersuisoqarneq

Igalikumi elværkip naleqqukkunnaariartornera peqqutaalluni qanittumi iluarsaanneqassaaq.

Iluarsaassinissamut atatillugu imeqarfeeqqamik saniatigullu dieselitortumik imeqarfimmik inissiisoqarnissaanut Nukissiorfimmiit periarfissarsiuunneqarnissaanut Igalikumi innuttaasunit misissueqataaffigineqarnissaa soqutigineqarpoq.

Igalikumi imeqarfik ajunngilaq. Piffissamili pilersaarusiorfiusup sinnerani naammaginartumik ingerlasinnaassappat ultraviolet-imik qinngornernik saliivilersorneqarnissaa pisariaqarpoq.

Imeqarfimmit kallerup inneranut aqqutit allilerneqarnissaat taamatuttaaq nunaqarfimmi illulianut nutaanut imermik pilersuinissaq piareeqqaffigineqarput.

Itillimi ujaraaqqanik nunanngortitsilluni aallartittoqarsimasoq takuneqarsinnaavoq. Qanittuaniittullu narsaatit peqqutaallutik takinerutitsinissaq ajornakusoorpoq. Nunaqarfiullu avannaata kangiata tungaaniittup ujaraaqqanik nunanngortitsivigineqarsinnaanersoq misissorneqarpoq.

 

Avatangiisit

Nunaqarfik kuuffilersugaanngilaq. Eqqakkat nunaqarfiup avannaata tungaaniitumut ikuallaaviliaanneqartarput. Eqqakkat uloriarnarsinnaasut saviminikullu umiarsuarmut assartorneqarnissaat siunertaralugu, katersoriarlugit ikuallaaviliaanneqartarput..

Una toorlugu illut kiffartuussiviusut teknikkikkullu atortorissaarutit takusinnaavatit

 

 

Angallannikkut pissutsit

Narsamiit, Narsarsuarmiit Qaqortumiillu umiarsuarmik nunaqarfik tikinneqariaannaavoq. Siullernit marlunnit taaneqartunit Itillimut tikeriarluni Kongevej-ikkut ingerlanneqaqqaariarluni nunaqarfik tikinneqarsinnaavoq. Nunaqarfimmi aqqusineq takisuujuvoq. Aammattaaq savaateqarfiit tungaannut aqqusineeraqarlunilu savaateqarfinnut allanut aqquteeraqarpoq. Aqquserngit ujaraaqqanik qallersugaapput.

Talittarfik nunniugaq 1976-imi sanaajusoq 6 meterinik takissuseqarpoq. Taamatuttaaq talittarfik takornarianut allanullu talikkuminarsinnaasunngorlugu puttasulersugaavoq.

 

Eriaginninneq

Igaliku itsarsuarnitsanik tassa Thulekulturianneersunik eriagisassanik ulikkaarpoq. Illukut eqqissisimatinnissaat allatigulluunniit eqqorneqannginnissaat siunertaralugu 20 meteri angullugu killilersuisoqarnikuuvoq. Killissarititaasup iluani sanaartortoqaqqusaanngilaq, naatsitsisoqaqqusaanngilaq taamatuttaaq immikkut akuersissummik pisimatinnani arlaannik suliaqartoqaqqusaanngilaq. Eriagisassanik eqqissisimatitaasunillu aserfallatsaaliuinissaq, paaqqutarinninnissaq toqqortaateqarnerlu Nunatta Katersugaasivianit akisussaaffigineqarpoq. Nunaqarfimmiunik kommunimillu qanimut suleqatiginninnikkut tamanna pisarpoq. Nunaqarfiup UNESCO-mi nunarsuarmi kingornussassat pillugit allattorsimaffiinut ilanngunneqarnissaanut piukkunneqarsimaneranut atatillugu paasissutissanik katersinissap  qanoq ingerlanneqarnissaa pilersaarusiorneqarpoq.

 

Aammattaaq nutaajunerusunik kulturikkut oqaluttuarisaanikkut eriagisassaqqissunik peqarpoq. Taamatuttaaq ujaqqanik illuliarpassuit saniatigut (kat.3) – B-79, B-360, B-361, B-369, B-384, B-385, B-386, B-387, B-388 aamma B-400 eriagisassaqqissut eqqaanni kommuni pillugu pilersaarusiortoqarnerani nutaanik illuliortoqannginnissaanut silataasalu allanngortinneqannginnissaat pillugit apeqquteqaatigineqassapput.

 

Igaliku-mi ineriartortitsisoqarnissaanut iliuusissatut pilersaarutit

Igaliku nunaqarfiuvoq savaateqarfissatut tunngavilerneqarsimallunilu siunissami savaateqarnikkut allatigulluunniit nunalerinikkut ineriartortinneqarnissaanut neriunaateqarluartoq. Inuussutissanik tunisassiornikkut ineriartortitsinermut atatillugu annertunerusumik nunaleriffeqarnissaq suli pisariaqartinneqarsinnaavoq.

 

Nunaqarfik takornariaqarnikkut peqqissarfissanillu ineriartortitsivissatut piukkunnaateqaqaaq. Nunaqarfiup qangarsuarli nunalerinermut kiisalu 1800-ukkunniilli tunngavilerneqarneraniit kulturikkut oqaluttuassartai pillugit takornarianit soqutigineqaqaaq. Tassunga atatillugu UNESCO-mi nunarsuarmi kingornussassat allattorsimaffiinut ilanngussisoqarnissaa sulissutigissagaanni nunap ilisimaneqarnerulernissaanut suliniuteqartarnissaq pingaaruteqarpoq. Matumani pineqarput unnuiffiusinnaasut allatigulluunniit kiffartuussiviit pitsaasuunissaat inuussutissarsiutigalugillu ingerlalluarsinnaasut.

 

Nunaqarfimmi peqqissarfissaqqissunik, Kujataani innuttaasunit ornigarneqarluartunik, aasarsiorfinnik imaluunniit tikeraarfigineqartartunik sapaatilluunniit akunnerisa naanerini alakkarneqartuartunik ineriartortinneqarnissaannut piukkunnartunik peqartuaannarpoq.

Ineriartortitsinermi kulturikkut oqaluttuarisaanermi pinngortitamilu erlinnartuutit ataqqineqarnissaat pingaaruteqarpoq.  Aammattaaq kommuni pillugu pilersaarusiami aalajangersakkanut ilanngutassat pingaarnersaasa ilaanniippoq. 

 


>