Kommune Kujalleq - Kommuneplan 2011-2022
Postboks 514  3920 Qaqortoq  Grønland  Telefon: +299 704 100  www.kujalleq.gl  arealadm@kujalleq.gl
Takorluukkat aaqqissuussaanerullu ilusissaaAnguniakkat Illoqarfiit NunaqarfiilluAsimi nunaUani nunaminertamik qinnuteqarsinnaavutitIlloqarfiit NunaqarfiilluTusarniaanermi pilersaarusiat nutaat

Alluitsup Paa


Alluitsup Paa Alluitsup Kangerluata anigguata kitaata tungaani nunavimmi ippoq. 1830-imi niuertoruseqarfittut pilersinneqarpoq ullumilu kommunimi nunaqarfiit annersaralugu 285-inik inoqarluni. Alluitsup Paata akianiippoq Akuliaruseq pingasunik inulik.

Nunaqarfik pingasutsigut imartanit avatangerneqarsimavoq, avannamullu kimmut nuna manissuajaavoq taamaamallu alliartorfissaqarluarluni.

 

Inui illoqarnerlu

Alluitsup Paani nunaqarfittut allatulli inuit amerlassusii nikerarsimapput. 2001-miilli ikiliartorusaaginnarsimagaluariarlutik 2006-imi 2007-imilu amerliallalaarsimapput kingornali ikiliartoqqilersimallutik. Taamaammat inuisa ikileriaqqilaarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Nunaqarfimmiut agguaqatigiissillugu 36,8-inik ukioqarlutik nunaqarfinnut allanut naleqqiullugu utoqqaanerupput. Inuisa ilarpassuisa 40-it qeqqinik 60-illu sinnilaarlugit ukioqarnerat tamatumungna pissutaavoq. Kingulliit taaneqartut ukiuni aggersuni 12-ini pisariaqartitaat naammassisinnaajumallugit inissianik utoqqarnut naleqquttunik pissaqarnissaa sanngiinnerpaanullu utoqqaat illuanni naammattunik inissaqartitsinissaq qularnaarneqartariaqarput. Piffissami pilersaarusiorfiusumi meeqqat aalaakaasumik amerlassuseqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq taamaammallu atuarfik paaqqinnittarfiillu allileriffigisariaqassanatik. Meeqqat amerlissagaluarpata atuarfiit meeqqeriviillu illutaanni inissat naammapput.

 

Alluitsup Paani ineqarfiit illut ataasiakkaajupput affarleriikkaarlutillu, kiisalu ikittunnguit uigulukuttuullutik. Illut pitsaalaavipput pisoqqat amerlaqisut nutarterneqarsimammata. Illut kuuffeqanngillat. Illut tamarmik innaallagiaqarput, tamakkerlutilli suli ukioq kaajallallugu imilerneqarsimanatik.  

 

Inuit amerlinissaat naatsorsuutigineqanngimmat ukiuni tulliuttuni aggersuni ingutserinermut atatillugu taartissaanik sanaartornissaq pisariaqassaaq, taakkulu utoqqarnut ilaqutariinnullu naleqquttuliaassapput. Naatsorsuutigineqarpoq piffissami pilersaarusiorfiusumi illut 20-it missaat Alluitsup Paani sananeqassapput.

  

Umiarsualivik inuussutissarsiornerlu

Suliffiit piusut pingaartumik aalisarnermut piniarnermullu, aalisakkerivimmi tunisassiornermut aammalu assassorissanik suliaqarnermut tunngasuupput. Aammattaaq sullissinermik, niuertarfinni, atuarfimmi kiisalu kommunip nunaqarfimmi suliaqarfiini allaffiinilu sulinermik inuussutissarsiortoqarpoq.

 

Alluitsup Paa avannamut kangimut, kujammut kangimigut kujammullu tikimigut umiarsualiveqarpoq. Umiarsualivik avannamut kangianiittoq assartuutinut aalisariutinullu atorneqartarpoq aalisakkerivimmullu atalluni, umiarsualiviit sinneri umiatsiaaqqanit atorneqartarput. Tunisassiorfiup eqqaani umiarsualiviup allineqarnissaa kissaatigineqarsinnaavoq aningaasanillu inatsimmut qinnutigineqarsimalluni. KNI-ip eqqaani umiatsialivik ujaqqanik akornuteqarpoq pitsanngorsarneqassagunilu puttasulserneqartariaqarluni.

 

Aalisakkerivik qangali nunaqarfimmi suliffiit annersarisimavaat, aatsaalli raajat saarulliillu tammakarmata aalisakkerivik matuneqaproq suliffissaaleqinerlu 10% sinneqalerluni. Alluitsup Paani aalisarneq suli ingerlanneqarpoq pisallu annermik kalaalimineerniarfimmi tuniniarneqartarlutik.

 

Aalisakkerivik 2011-imi suli innarlersimanngilaq, ilaatigullu assagiarsunnik tunioraavissatut ammaqqinneqarnissaa sulissutigineqarpoq Alluitsup Paata eqqaanimi assagiarsunniarnissamut periarfissaqarluarmat.

 

Takornariartitsineq, aamma umiarsuit takornariutit tikittarnerat, nunaqarfimmut pingaaruteqarnerulersimavoq Uunartumilu puilasut kissartut kajungerineqarluarlutik.

 

Sunngiffik pisortallu sullissiveqarfii

Nunaqarfimmi sullissiviit nunap assingani takukkit

Oqaluffik 2007-imi ikuallattoq nunaqarfiup pisoqartaata qeqqaniissimagaluarpoq. Nalliuttuni oqaluffik amigartarpoq taamaammallu oqaluffiliortoqalermat annerulaartumik sanasoqarnissaa ilagiit sinniisaannit kissaatigineqarsimalluni. Oqaluffiliortoqalereerpoq.

Alluitsup Paani atuarfimmi atuartut nunaqarfimmit namminermit savaateqarfinnillu eqqaaneersunit pisuupput. Atuarfik 1.-10. klassinik atuartulik 1957-imi sanaajuvoq qasseeriarlunilu allineqarsimallunilu nutarterneqartarsimalluni. Atuartunut 100 missaannut inissaqarpoq. Piffissami pilersaarusiorfiusumi alliliinissaq naatsorsuutigineqanngilaq.  

 

Atuarfimmut atasumik timersortarfeeraqarpoq. Timersortarfik timersortarfittut allatulli silissuseqaraluarluni affaannarmik takissuseqarpoq, atisaajartarfeqarpoq uffarfeqarlunilu. Timersortarfik atuartunit eqaarsaarfigineqartarpoq timersoqatigiinnillu atorneqartarluni.

 

Alluitsup Paani akuleriiaanik ukiulinnut paaqqinnittarfeqarpoq. Illutaa silataanilu aneerfissat piffissap pilersaarusiorfiusup ingerlanerani nutarterneqassapput.

 

Alluitsup Paani utoqqaat illuat 1982-imi sananeqarpoq. Utoqqaat illuat 8-10-nut inissaqarpoq najugaqatigiiffittullu ingerlanneqarluni, pisariaqartitsinerlu naapertorlugu angerlarsimaffimmi ikiorteqartitsiviusarluni. 2008-ip aallartinnerani Nanortallup Kommuniani utoqqarnut tunngasutigut aaqqissuusseqqittoqartussaammat Alluitsup Paani utoqqarnik isumaginninneq allannguuteqarsinnaavoq. Utoqqaat illuata paarsivittut atorneqarsinnaanera aammalu ineeqqat nutarterneqarnissaat allineqarnissaallu nunaqqatigiinnit kissaatigineqarpoq.

 

Nunaqarfiup allaffia ilaqutariinnut illuliami 1961-meersumi 1966-imi kommunip allaffinngortinneqarsimasumi ippoq. Allaffimmioqarpoq ulluinnarni allaffissornikkut suliassanik isumaginnittuusumik. Ataatsimiiffissamik pitsaanerusumik pisariaqartitsisoqarpoq, tamanna allaffiup pioreersup allineqarneratigut imaluunniit ataatsimiittarfissamik naleqquttumik nassaarnikkut pisinnaavoq.

 

Illu sullivik errorsisarfeqarpoq aammalu uffarfeqarluni, sanaluttarfeqarluni ataatsimiittarfeqarlunilu. Illu sullivik sanalunnermut atorneqartaqaaq, taamaammalu sanaluttarfiup namminerisaminik illutaqalernissaa sulissutigineqartariaqarluni. Aammattaaq kuuffik iluarsaattariaqarpoq.

 

Sannavik massakkut nunaqarfiup kujataatungaaniittoq Avannarlernut nuunneqarnissaa kissaatigineqarpoq umiatsiaaqqanik iluarsaassineq ajornannginnerulerniassammat.

 

Nunaqarfiup qeqqani qatserisarfik ippoq. Assigiinngitsunik qatseruteqarpoq brandbiileqarlunilu. Nanortalimmi brandinspektøri qatserisartoqarnermut aqutsisuuvoq.

Nunaqarfik niuertarfeqarpoq ulluinnarni pisariaqartitanik pissarsiviusinnaasumik.

Katersortarfik nunaqarfiup qeqqaniippoq katersortarfiutileqatigiinnillu pigineqarluni.

Illut B-70 aammalu B-74 eriagisassaapput. B-74 piffissap pilersaarusiorfiusup aallartinnerani nutarterneqartariaqarpoq.

Napparsimaveeraq peqqissaasumik ikiortimillu sulisoqarpoq. Napparsimaveeraq Nanortalimmi napparsimavimmut atasuuvoq.

 

Alluitsup Paani Teknikkikkut atortorissaaruteqarfiit

Teknikkikkut atortorissaaruteqarfiit nunap assingani takukkit

Innaallagissiorfik nunaqarfiup qeqqaniippoq naammattumillu pilersuisinnaassuseqarmat piffissap pilersaarusiorfiusup ingerlanerani alliliinissaq naatsorsuutigineqarani. Innaallagissiorfiup avatangiisinut ajoqutaannginnerusumik Qorlortorsuarmiit innaallagissamik, anorisaatinik seqinermillu innaallagissiutinik tapertaqartinneqarnissaa nunaqqatigiinnit kissaatigineqarpoq.

 

Alluitsup Paani imeqarfik 1990-imi sananeqarpoq. Nunaqarfiup imeqarfigaa taseq Amitsassak nunaqarfiup avannamut kitaani 300 meterinik ungasissusilimmiittoq. Marlunnik puialasuliaqarpoq taakkunanngalu imeq imeqarfimmut maqinneqartarluni, taavalu tankinut katersorneqarluni nunaqarfimmi atuisunut imertartarfinnullu maqinneqartarluni.

Nunaqarfiup qulimiguulinnut mittarfia nunaqarfiup avannaa tungaaniippoq aalajangersimasumillu tikinneqartarluni.

Nunaqarfiup kangiatungaani ippoq nalunaarasuartaatinut atortorissaaruteqarfik mittarfeerartalik.

 

Eqqaavik ikuallaavillu nunaqarfiup kitaaniipput. Eqqagassat aammalu anartarfiit puussiartakui nunaqarfiup ikuallaaviani ikuallanneqartarput, eqqagassalli annerusut eqqaavissuarmut iginneqartarlutik. Arsakut eqqagassallu ikumasinnaanngitsut matoorneqartarput. Pitsaanerusumik eqqagassanik immikkoortiterisoqartalernissaa kissaatigineqarpoq taamaaliornikkut savimerngit eqqagassallu avatangiisinut ulorianartut immikkoortinneqartalerniassammata. Anartarfiit imaat katersorneqartarput imaanulu salinneqaratik nunaqarfiup kujataatungaani kuisivikkut imaanut kuineqartarlutik. Imikoorutit salinneqaratik kussinertigut imaanut kuutsinneqartarput. Siunissami nunaqarfimmi kuuffilersuisoqarnissaa kissaatigineqarpoq.

 

Arsaattarfik nunaqarfiup kitaata tungaaniippoq. Nutarterisoqartuartariaqarpoq.

Alluitsup Paani iliveqarfiit sisamaapput, ataaserli kisimi atorneqarluni. Ulikkaarpat Avallerni nutaamik sanasoqassaaq.

Alluitsup Paa aqqusineqarpoq, tassanngalu aqqusineeqqat pisuinnaallu aqqutaat siammarsimapput. Aqquserngit annerit asfalterneqalerput, aqquserngilli minnerusut pisuinnaallu aqqutaat ujaraaqqanik qallersorneqarlutik. Aqquserngit ujaraaqqanik qallikkat aqqusinilerisunit suliarineqartarput, aqquserngilli annerit asfalterneqarnerat immikkut ilisimasallit peqatigalugit suliarineqartarlutik. Pisuinnaat aqqutaat pitsaanerusumik qullilersugaasariaqarput pisariaqarfiatigullu saneqqamikkut assiaqutsersorneqartariaqarlutik.

 

Qulimiguullit mittarfiat, orsussaassiviit aammalu imeqarfiit eqqaat innimigisassanik killiligaapput. Oqarasuaateqarfiup atortorissaarutai asserneqaqqusaanngillat, kiisalu eqqaavimmiit ikuallaavimiillu sanaartukkanut qaninnernut naammattumik ungasissuseqassaaq.

 

 

Nunaqarfimmik ineriartortitsinermi periaasissaq

Alluitsup Paani kimmut alliartorfissaqarluarpoq piffissami pilersaarusiorfiusumi naammattumik illuliorfissaqarluni. Piffissap pilersaarusiorfiusup ingerlanerani inuussutissarsiorfinnik sullissivinnillu annerusunik sanaartortoqarnissaa pilersaarutigineqanngimmat nutaaliarineqartut annermik angerlarsimaffiunissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Angerlarsimaffiit aserfallatsaalineqarluarsimapput, nutaanilli sanaartortuarnissaq, tassa kommunip namminersortullu inissiaataannik, pisariaqarpoq. Kommunip nutaaliai 50-60m²-inngorlugit affarleriikkuutaarlugit uiguleriikkuuttaarlugilluunniit sananeqartassapput, tassa illut pioreersut akornanni imaluunniit ingutsikkat nalaanni. Namminerisamik illuliortiternerit nunaqarfiup qeqqata kitaani imaluunniit illut akornanni pisassapput.

Inuussutissarsiorneq eqqarsaatigalugu aalisakkeriviup nunaqarfiullu qanitaani piniarneq suli periarfissalerujussuupput - kingullertigullu assagiarsunnik tunioraasoqarsinnaanera misissuiffigineqarpoq. Takornariartitsineq aamma suoli atorneqanngitsunik periarfissaqarluarpoq - tassa nunami angalaartitsineq eqqarsaatigalugu, aammalu takornariussuit tikittarneri kiisalu kangerlummi ornigassat eqqarsaatigalugit (Alluitsoq, Qorlortorsuaq aammalu Uunartoq.)

 


>

Alluitupaa