Kommune Kujalleq - Kommuneplan 2011-2022
Postboks 514  3920 Qaqortoq  Grønland  Telefon: +299 704 100  www.kujalleq.gl  arealadm@kujalleq.gl
Takorluukkat aaqqissuussaanerullu ilusissaaAnguniakkat Illoqarfiit NunaqarfiilluAsimi nunaUani nunaminertamik qinnuteqarsinnaavutitIlloqarfiit NunaqarfiilluTusarniaanermi pilersaarusiat nutaat

Aappilattoq


Aappilattoq

 

Kommunip nunaqarfiini Aappilattoq kangisinnersaavoq. Nunaqarfik kangerlummiittumi Illua-ni qeqertaasamiippoq. Nunaqarfiup avannaata kitaata tungaanut kangerluullu tungaanut sammivii allat pingasut qaqqanik portusoorsuarnik assersimapput. Taamaammat nunaqarfiup allisarneqarsinnaanissaanut periarfissaqangaanngilaq. Nunaqarfiup killeqarfia figur 4.1.-imi takuneqarsinnaavoq.

2011-mi januarimi nunaqarfik 131-nik inoqarpoq. 1800-ukkiniilli nunaqarfik Aappilattoq inoqarsimavoq. Qitiusumilli tunisassiorfiliornissamut atatillugu Nunap Isuani nunaqarfik 1922-mi niuertoqarfittut tunngavilerneqarpoq. Silasiorfiup Prins Christians Sund-ip Aappilattumiit ungasissusia 65 km-iuvoq.

 

Innuttaasut najugaqarfiillu

Aappilattumi innuttaqassuseq nikerartorujussuugaluarluni kigaatsunnguamik nikerarunnaariartorpasippoq. Piffissamilu pilersaarusiorfiusumi innuttaasut amerlassusaasa 130-inut aalaakkaasunngortinneqarnissaat naatsorsuutigineqassappat aalisarnerup ineriartornissaa apeqqutaassaaq.

Meeqqat inuusuttuaqqallu amerlanerungaatsiarneri peqqutaallutik nunaqarfimmi ukiorineqartartut agguaqatigiisillugit allanut sanilliullugit appasittorujussuupput (2009-mi 32-iupput). Paarlattuanilli 19-inik 30-nillu ukiullit ikinnerupput. Piffissami pilersaarusiornissami innuttaqassutsip aalaakkaasunngoreersimanissaa ilimagineqarpoq. Ukioqatigiillu ataasiakkaat eqqarsaatigalugit suli nikerangaatsiassapput.

Ilaqutariinnut ataatsinut arfarleriikkuutaanilluunniit Aappilattumi illuliortoqartarpoq. Illut pisoqaassusaat apeqqutaalluni pitsaassusaat annikinneruvoq. Taamatuttaaq illut ilaat mikisuararsuupput. Illut tamarmik kuuffinnut atassusiligaanngillat. Kisiannili amerlanerpaat kallerup inneranut atassusiligaapput. Illut amerlanerusut imermik kuuinnartulersorneqarnissaannut periarfissaqarpoq. Piffissami pilersaarusiorfiusumi amerlanerusunik inissiliortitertoqarnissaa ilimananngilaq. Piffissami pilersaarusiorfiusumi iluarsartuussisoqareerlunilu ussissaasoqareerpat nutaanik 12-inik illoqalernissaa naatsorsuutigineqarpoq.

 

Talittarfik inuussutissarsiornerlu

Aalisartoqarnermut, piniartoqarnermut, pisiniarfeqarnermut, atuarfeqarnermut kommunillu iluani nunaqarfiit sullissiveqarfiini annerusumik allaffeqarnikkut inuussutissarsiorneq aaqqissuussaavoq.

Aappilattoq namminerisaminik umiarsualivissaqqissumik peqarpoq. Umiarsualivik qajannaatsumik talittarfeqarlunilu umiatsiaaqqanut puttasoqarpoq. Nunaqarfimmi aalisarneq annertusiartorpoq. Taamaammat amerlanerusunik puttasulersuinissaq pisariaqarpoq.

Tunisassiorfik angillunilu tamanik pisariaqartinneqarsinnaasunik atortorissaaruteqarpoq. 2007 tunisassiorneq unitsinneqarpoq. Tunisassiorfiup ammaqqinneqarnissaa sulissutigineqarpoq.

Isertitat saniatigut natsersuarnik allanillu puisinik pinialunneq isertitsissutaasarpoq. Sumiiffimmi puisip amia tunineqarlutillu Qaqortumut ingerlateqqinneqartarput. Nunaqarfimmi qaleralinnik qeeqqanillu aalisartoqarnerusarpasippoq.

2009-mi nunaqarfimmi panertitsivimmik pilersitsisoqarpoq. 2010-mi nutaanik puttasulersuisoqarpoq.

Nunaqarfiup avannaatungaani portusuuni qaqqasiornissaq takornarianit pissanganartinneqarpoq.

15 aamma 25 %-it missaat suliffissaaleqisuupput nunaqarfinnullu allanut sanilliullugit amerlaqaat.

 

Sunngiffik pisortaqarfiillu

Illut sullissiviit takuniarukkit nunap assinganiittut toorlugit takusinnaavatit

Aappilattumi B-30 illuni pisoqaanersaavoq. Illup pisoqaassusaa isikkualu eqqarsaatigalugit eriagisassaqqissuuvoq. Illu pitsaavallaanngilaq taamaammallu iluarsaanneqartariaqarpoq.

Iliveqarfimmut atuuttup qanittuaniilluni nunaqarfiup qeqqaniippoq.

Allakkanut toqqortaasiviup, allaffiup ataatsimiittarfiullu ataatsimoortissinnaanissaat pillugit 2007-mi nunaqarfiup allaffia nuunneqarpoq. Taamaammat nunaqarfimmi allaffiup immikkut allilerneqarnissaa pisariaqarunnaarpoq.

Illu Sullissivik nunaqarfinnilu nakorsiartarfik ataatsimoorput. Illu Sullissivimmi errorsiveqarpoq. Taamatuttaaq uffarnissamut, kulturikkut sammisassaqartitsinissamut ataatsimiittarfittullu atorneqarnissaanut periarfissaqarpoq. Nunaqarfimmi nakorsiartarfik Namminersorlutik Oqartussat ataanniippoq. 

Atuarfik nunaqavissunik atualertoqartarpoq. Atuarfik 1 – 7 klassimiit atuartoqarlunilu 50-inut inissaqarpoq. Ukiumi 2007-2008-mi atuarfiusumi atuartut 22-upput. Piffissamilu pilersaarusiorfiusussami atuartut amerlanerulernissaat naatsorsuutigineqanngilaq. Taamaammat piffissami pilersaarusiorfiusussami atuarfiup allilerneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq.

Pisiniarfik inissaqarluarluni ingerlalluarpoq. Piffissamilu pilersaarusiorfiusussami allilerneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq.

Nunaqarfimmi tamanut sanaluttarfimmi umiatsiaaqqanik iluarsaassinissamut periarfissaqarpoq.

2007-imi qatserisartoqarfik iluarsartuunneqarlunilu allilerneqarpoq. Qatserisartoqarfimmiippullu motorinik ingerlatallit qatserinermi pumpet, qaputserutit kiisalu putsumut pulalluni qatserinermi atortut. Nanortalimmi qatserisartoqarfik qatserisartut pisortaanik aqunneqarpoq.

 

Aappilattumi teknikkikkut atortorissaarutit

Teknikkikkut atortorissaarutit takuniarukkit una toorlugu takusinnaavatit

Nunaqarfimmi nukissiorfik nunaqarfiup qiterpasissuaniippoq. Tunisassiorfiup pitsaanerulernissaa anguniarlugu nukissiorfiup allilaarnissaa tullinnguuppoq.

Avannaata kitaatungaaniit nunaqarfik imermik pilersorneqarpoq. Tassani sapusiaqarpoq. Erngup naqitsineraneersumik nunaqarfiup kuutsitsivii imermik pilersorneqarput. Illut tamakkerlugit innaallagissamut tulluuttumik ikkuffilersorsinnaajumallugit erngup aqqutaa anneq annertussuseqartillugu, portussuseqartillugulu silissusiligaavoq.

Nunaqarfinnut aalajangersimasumik timmisartuussinermut atorneqartartoq qulimiguulinnut mittarfik nunqarfiup kujataata tungaaniippoq.

Aappilattumi qeqertaasap kujammut nuuani attaveqaasersuisoqarnikuuvoq.

Eqqaavissuaq ikuallaavilu nunaqarfiup kangiata tungaaniipput. Eqqakkanut ilagitillugit anartarfiit puukui nunaqarfiup ikuallaaviani ikuallanneqartarput. Eqqagassalli annertunerusut eqqaavissuarmut katersorneqartarput. Arsakut eqqagassallu ikuallanneqarsinnaanngitsut asserneqarlutillu inissinneqartarput.  Saviminernik eqqagassanillu toqunartoqarsinnaasunik immikkoortiterisinnaanissaq angungiarlugu immikkoortiterisarnerup pitsanngorsaasoqarnissaa kissaatigineqarpoq. Anartarfiit katersoriarlugit saleqqaarnagit eqqaavissuup eqqaaniittumut kuuffiliamut kuineqartarput. Imeq qasertoq errortuiffikoq minguiaqqaarnagu nunakkut kuuffiit aqqutigalugit immamut kuutsinneqartarpoq. Eqqagassat pinngortitamut ulorianarsinnaasut katersoriarlugit Danmarkimut nassiunneqartarput.

Arsaattarfik nunaqarfiup avannarpasissuata ilaaniippoq. Arsaattarfik iluarsaanneqassaaq.

Aappilattumi marlunnik iliveqarfeqarpoq. Iliveqarfik pisoqaanerusoq nunaqarfiup avannaatungaaniippoq. Iliveqarfillu atuuttoq oqaluffiup avannaatunginnguaniippoq. Pisariaqartitsineq naapertorlugu oqaluffik allilerneqarumaarpoq.

Aappilattumi aqquserngit aqqusineeqqalllu ujaraaqqanik sanaajupput taakkulu nunaqavissunit aserfallatsaaliorneqartarput.

Mittarfeeraq, ikummatissanut toqqorsiviit imiisiviillu iserfigeqqusaanngitsutut nalunaaqutsersugaasut malinneqartussaapput. Attaveqaatinut ersariinnartup qanitaani eqqaavissualiussagaanni ikuallaaviliussagaanniluunniit naleqquttumik ungasissuseqartitsinissaq pisariaqarpoq.

Imermut katersuiviusinnaasuni killilersuinissamut Avatangiisinut Aqutsisoqarfik paasissutissanik katersuileruttorpoq. Nunami tatsit nalaanni sanaartortoqassatillugu allatigulluunniit suliaqartoqassatillugu killeqarfiusinnaasut pillugit apersueqqaartarnissaq eqqumaffigeqquneqarpoq. Periarfissaaleriarpalli ilanngussalerlugit suliarineqarumaarput.

 

 

Nunaqarfiup ineriartortinneqarnissaanut iliuusissatut pilersaarutit

Nunaq ilusaa peqqutaalluni alllamik sanaartorfissaasinnaasumik ilanngussisoqarsimanngilaq. Illunik nutaanik sanaartornissamut pisariaqartitsilernermut pissutaanerpaapput illut ullutsinnut naleqqukkunnaarsimasorujussuullutillu aserfallassimasorujussuit. Illut sisamat; B-244, B-245, B-246 aamma B-596 katillugilli illut arfineq marluk isaterneqartariaqarput. Illunilli allanik, soorlu katersugaasivik, iluarsaassisoqarnissaa pisariaqarpoq.

Inissiaqarfinnik iluarsaassisoqarnerisiugut qanillisaasoqarnerisigullu, soorlu illunik uiguleriiaanik, ilaqutariinnut ataatsinut anginerusunik illuliortiternikkut nutaamik sanaartorfissaqalersinaavoq. Nunaqarfimmi utoqqarnut najugaqarfeqannginnera peqqutaalluni, nutaanik utoqqarnut innarluutilinnulluunniit naleqqussakkanik najugaqarfiliortiternissap qulakkeerneqarnissaa pingaaruteqarpoq.

Nunaqarfimmi tunissassiorfiup ammaqqinneqarnissaanut annerusumik periarfissatuaagallartoq tassavoq aalisartutut piniartutullu inuussutissarsiuteqarneq. Kiisalu nunaqarfiup avannaatungaani portusuunik qaqqasiorfissaqqissunik qaqqaqarnera pillugu – annermik takornariaqarneq eqqarsaatigalugu ineriartortitsisoqarnissaanut naleqqunnartuuvoq.

 


>